Karjalauma
Hades, ylämaansonni, 9-vuotias
i. Hemingway, e. Ballerina
Hades on karjalaumamme edeltäjäänsä Zeusta nuorempi ja helpompi, mutta pässinpää se on silti. Se on omanarvonsatunteva jareviiritietoinen sonni, joka ei katsele
hyvällä minkään lajin uroksia omassa tarhassaan tai lehmiensä läheisyydessä. Ihmisten kanssa Hades tulee toimeen, mutta se on aina ollut hyvin itsenäinen; Hades
saapui Roan Ravine Ranchiin Yhdysvalloista jo kahdeksan kuukautta vanhana, ja oli vieroittautunut itsekseen emästään noin puolivuotiaana. Hades on myös
pärjännyt hyvin karjanäyttelyissä, ja jättänyt maailmaan itsenäisiä, vahvoja vasikoita.
Jett, ylämaansonni, 4-vuotias
i. Jetblack, e. Polkadot
Jett on Roan Ravine Ranchin uusin ja nuorin sonni, joka ansaitsi nopeasti kutsumanimen Zeus 2.0, sillä sonni on kilpailuhenkinen ja haastava luonne. Se ottaa
jatkuvasti yhteen Zeuksen kanssa, ja mittelöi melko näyttävästi Loganin kanssa saapuessaan. Jettiä saakin käsitellä vain kokeneet henkilöt, ja se tulee pitää
mahdollisimman kaukana muusta karjasta, sillä se ei siedä muita sonneja eikä siedä ketään muuta lehmien läheisyydessä. Sanomattakin selvää, että Jett on
energinen ja viriili yksilö, jolla on vielä paljon annettavaa.
Zeus, ylämaansonni, 15-vuotias
i. Moonshine, e. Reina
Zeus on Roan Ravine Ranchin vanhin sonni ja laumanjohtaja. Vaikka ylämaankarja on useimmiten helposti käsiteltävä ja ihmisystävällinen, Zeusilla on vanhan äksyn
miehen temperamentti ja ylemmyydentunne. Nuorempana karjanäyttelyissä kilpaillut Zeus on näyttävä ja vaativa sonni, jota ei voi käsitellä ihan kuka vain. Se
kilpailee jatkuvasti kaikkien kanssa johtajuudesta, ja sen vuoksi sitä tulisi käsitellä vain kokenut henkilö. Zeus ostettiin nelivuotiaana huutokaupasta, jossa
se oli tilaisuuden haastavin, mutta myös komein sonni.
Baby, ylämaanlehmä, 3-vuotias
i. Lincoln, e. Star
Baby on ailahteleva, mutta loppupelissä hyvin ihmisrakas pieni lehmä. Sen sarvet jäivät kasvuvaiheessa lyhyiksi, ja nykyään niillä on oma hellyyttelynimi
"babysarvet". Baby on iloinen ja läheisyydenkipeä lehmä, mutta ottaa mallia itsenäisemmistä lehmistä, ja yrittää esittää välinpitämätöntä. Sitä tarvitse
juurikaan houkutella, jotta se tulee luokse. Emänsä utaretulehduksen vuoksi Babya jouduttiin juomattamaan tuttipullosta vasikkana, ja tämä on todennäköisesti
yksi osasyy Babyn ihmisrakkaaseen luonteeseen.
Blanche, charolais-lehmä, 6-vuotias
i. Roi, e. Belle
Ranchin ainoa erirotuinen lehmä on Blanche, Pohjois-Quebecistä saapunut blondi punapäiden keskellä. Luonteeltaan Blanche on hyvin rauhallinen ja lempeä lehmä.
Se osaa olla itsenäisesti, mutta tulee kutsuttaessa luokse, ja nauttii rapsutuksista. Kesäisin se on yleensä laiduntaa aivan aidan vieressä, jotta
maastovaelluksilla käyvät turistit tulevat ohimennen taputtelemaan sitä. Blanchella on tapana ottaa lehmälauman nuorimmat ja pienimmät vähän siipensä alle, ja
se on lempeän luonteensa vuoksi osoittautunut myös erinomaiseksi emäksi.
Carrie, ylämaanlehmä, 4-vuotias
i. Vaughn, e. Carat
Stephen Kingin klassikkokauhuromaanin mukaan nimetty Carrie on nimestään huolimatta hyvin kiltti tapaus, eikä omista telekineettisiä kykyjä. Carrie on kuitenkin
hieman ujo lehmä ja tarvitsee rohkaisua, jos sen halutaan tekevän jotain. Esimerkiksi luokse Carrie tulee vain suostuttelun voimalla - herkut tosin auttavat,
sillä niille Carrie on hyvin perso. Ujosta luonteestaan huolimatta Carrie nauttii huomiosta ja paistattelee siinä mielellään, kun kyseessä on tuttu ihminen.
Leona, ylämaanlehmä, 8-vuotias
i. Lachlan, e. Lottie
Leona on ranchin kantalehmä; Se on lempeä ja lauhkea, ja sitä rakastavat kaikki. Erityisesti lapset pitävät Leonasta, koska se seisoo mielellään paikallaan
taputeltavana, ja saattaa nuolaista kasvoja, jos ei pidä varaansa. Se on melkein verrattavissa koiraan, niin ihmisrakas se on, mutta rauhallisempi kuin
ympärillä riehuva lemmikkieläin. Leona saapui ihan pienenä vasikkana ranchille ja on kotiutunut niin hyvin vuosien mittaan, että sitä ei hetkauta enää mikään.
Ranchin pihalle voisi todennäköisesti laskeutua ufo, ja Leona jatkaisi laiduntamista.
Minnie, ylämaanlehmä, 5-vuotias
i. Speeder, e. Berry
Minnie on pienen ja pippurisen ruumiillistuma. Se on ranchin pienin lehmä, Babyakin pienempi, mutta sillä riittää sielua vaikka kelle jakaa. Se uhittelee muille
lehmille eikä varsinaisesti arvosta sonnien huomiota, ja ihmistenkin kanssa se hakee monesti kaapin paikkaa. Minnien kanssa tulee siis olla kärsivällinen ja
kokenut, sillä se haistaa pelon, ja vie silloin ihmistä kuin pässiä narussa. Ei se ilkeä lehmä ole, se vain haluaa olla kukkulan kuningas.
Rose, ylämaanlehmä, 8-vuotias
i. Monarch, e. Crescent
Rose on varsinainen draamakuningatar. Se on oikeasti kiltti, mutta esittää pahoittavansa mielensä hyvin herkästi ja on sitten mököttävinään. Oikeasti Rose ei
kuitenkaan jaksa mököttää kauaa, ja unohtaa nopeastikin, että sillä oli show pystyssä. Erityisesti herkut ja huomio saa lehmän unohtamaan kaunansa. Rose on myös
kovaääninen ja saattaa toisinaan huudella huolestuttavaan ääneen, mutta ei sillä juuri koskaan ole mitään hätää. Ja jos on, niin yleensä hätä on se, että se
astui mutaan ja nyt sillä on mutaa karvassaan, mistä se ei pidä ollenkaan, tai jotain muuta yhtä hurjaa.
Muut eläimet
Banderas, aasiruuna, 8-vuotias
i. Bandidos, e. Magnificenta
Banderas on aasipojista rohkeampi ja oli hyvin suojelevainen Bandoleroa kohtaan silloin, kun kaksikko saapui ja Bandolero oli varsin arka. Banderasilla on
hieman temperamenttiakin, erityisesti jos se erotetaan Bandolerosta. Tästä syystä se ei ole asiakaskäytössä, sillä ollessaan erossa Bandolerosta - edes
hevosenmitan verran - se alkaa kiukuttelemaan ja osaa olla aika haastava. Sivuloikat ja pystyynnousut eivät ole tavattomia kokemuksia Banderasin kanssa, ja meno
sen kanssa voi olla hidasta ja tuskastuttavaa, kun se ei halua mennä. Bandoleron kanssa se sitten onkin paljon parempi, kulkee reippaasti eteenpäin ja on taas
iloinen oma itsensä.
Bandolero, muuliaasiruuna, 6-vuotias
Suku tuntematon
Bandolero on hieman kenkku tapaus. Se saapui Ravineen arkajalkana, mutta nykyään sillä on jo mielipiteitä asioihin. Yksi sen kärkkäimmistä mielipiteistä on se,
että kenttä ei ole ratsastamista varten, eikä se suostu pahemmin ratsastettavaksi kentällä, vaan lyö liinat kiinni eikä suostu liikkumaan kuin askel kerrallaan,
ja jokainen askel on työn ja tuskan takana. Maastossa Bandolero sen sijaan kävelee oikein reippaasti ja on helppo, luotettava ratsu, joka lähtee useimmiten
mukaan asiakasmaastoihinkin luotettavuutensa, reippautensa ja kestävyytensä vuoksi. Toisin kuin Banderas, Bandolero pärjää hyvin yksin, ja se on hyvin "kaikki
käy" -tyyppinen.
Downey, alpakkaruuna, 3-vuotias
i. Downtown Boy, e. Fairy Dance
Downey on seurallinen ja huomionkipeä, lähes koiramainen alpakka, joka viihtyy ihmisten kanssa vaikka koko päivän. Lisäksi Downey kaipaa kovasti laumaa, ja
muiden alpakoiden puutteessa Seuss on sen paras kaveri koko maailmassa. Downeyn kanssa voi harrastaa agilityä ja maastakäsittely, ja persoutensa ansiosta se
oppii käytännössä mitä vain, jos käsittelijällä vaan on tarpeeksi herkkuja. Sen suosikkiherkku on maissi, ja Downeyn myyjä kertoikin, että se oli Brasiliassa
asuessaan karannut monen monta kertaa naapurin maissipellolle, mikä oli yksi syy, miksi Downeysta luovuttiin noin vuoden ikäisenä.
Seuss, alpakkaruuna, 4-vuotias
i. Saskatoon, e. Diamond Square
Päivä ja yö, Downey ja Seuss; Seuss on huomattavasti itsenäisempi ja itsepäisempi kuin Downey, eikä laisinkaan yhtä miellyttämisenhaluinen. Se ei välitä
hengailla ihmisten kanssa eikä se aina jaksaisi edes Downeya, joka seuraa sitä kuin hai laivaa. Seussin kanssa voi kuitenkin harrastaa vaikka agilityä, se vain
pitää ammattimaiset välit käsittelijöihin. Seuss on kuitenkin leppoisa tyyppi, kunhan se vain saa olla rauhassa, ja toisinaan se lämpeää jopa
rapsuttelutuokioihin Downeyn kanssa.
Jack, maatiaiskissauros, 15-vuotias
Suku tuntematon
Jack on hyvin tyypillinen maalaiskissa, se on syntynyt jossain ladon alla ja sitten pennut on annettu eteenpäin ilman sen kummempia papereita tai mikrosiruja.
Ikivanha tallikissa sai nimensä aikoinaan, kun se saapui ihan pikkuruisena pentuna Roverien perheeseen, ja tuolloin nuori, Pirates of the Caribbean
-elokuvasarjan Jack Sparrowiin ihastunut April Rover halusi nimetä kissan Captain Jack Sparrow'ksi - vaikka April on ainoa, joka on kattia koskaan kutsunut
muuksi, kuin vain Jackiksi. Vielä eläkepäivilläänkin Jack saalistaa lihavia rottia ja toisinaan oravia, ja tuo ne näytille omistajalleen, joka ei ole laisinkaan
yhtä innoissaan kuolleista jyrsijöistä. Jack ei koskaan ole ollut läheisyydenkipeä tai edes sietänyt olla ihmisten kanssa kahta minuuttia pidempään, mutta
vanhaan tallimestarirukkaan se on rakastunut; Ei ole laisinkaan epätavallinen näky, että Logan hoitaa iltatallia vanha tallikatti olallaan.
Lucky, australianpaimenkoiranarttu, 6-vuotias
i. George Thorogood, e. Summer Rain
Lucky on yksi neljästä Roanoken peruskoulun rehtorin Hodgen Lana-tyttären koiralle syntyneistä pennuista. Hodge tarjosi Loganille “apukättä
ranchille”, ja niin pieni paimenkoiranpentu päätyi ranchille. Lucky oli pentueen pienin, mutta Michael oli ollut vaikeasti alkoholisoitunut, Loganin perhe
oli kuollut ja April oli muuttanut Eurooppaan, joten Logan oli arvellut tarvitsevansa vähän onnea. Lucky on täydeltä nimeltään Happy-Go-Lucky, ja nimi sopii
sille kuin nenä päähän, sillä Lucky on energinen ja elämäniloinen koira, ja sille joka päivä on uusi seikkailu, jonka se ottaa häntä heiluen vastaan. Se on myös
äärettömän miellyttämisenhaluinen, kuuliainen ja uskollinen omistajalleen, eikä se ole kertaakaan elämässään ollut tottelematta käskyjä. Se pyörii lähes aina
Loganin jaloissa ja lähtee mukaan pitkillekin reissuille mielellään.